Syksy saapui rytinällä ja kotiinlähtö häämöttää

Syyskuun lopun aamu täällä Tyynenmeren rannalla avautuu silmieni edessä kauniin tyynenä ja aurinkoisena, mutta lämpömittarin mukaan ulkona on käyty 36F:ssa eli +2.2C asteessa (!) Siippani laittoi tuuletuksen ohjauskytkimestä lämmityksen päälle eilen illalla, ja toissa-aamuna laitoimme Suomesta vierailulla olleen ystäväni kanssa jo butaanikaasua käyttävän kaasutakkammekin päälle, jotta tarkenimme syödä aamupalaa. Ensi yöksi minun on vaihdettava kesäaikainen peittommekin jo  paksumpaan talvipeittoon.

Niin se muuttuu nopeasti säätilat ja lämpötilat täälläkin syksyisiksi, vaikka asuinpaikkamme täällä USAn Northwestissä on likimain samoilla leveyspiireillä kuin keski-Ranska, Itävalta ja Slovakia Euroopan puolella.

Ja niinhän se menee ystävät, että kaikki, ihan kaikki,  niin hyvä ja onnellinen kuin kivulias ja hankalakin, loppuu aikanaan. Kuten täällä Budd Inletin rannalla kesä (tänäaamuna tuntui, että syksykin muuttuu jo pian talveksi!) sekä meikäläisen housewaifaus täällä isolla Ameriikan maalla.

Ja niin se on kuulkaa minullakin enää kuusi (!!) aamua täällä Puget Soundin rannalla! Uskomatonta!

En oikein tiedä mitä tästä kaikesta ajattelisin, mutta ainakin päivissäni on sisältöä: pakkaamista ja pakkaamisen suunnittelua, siivousta ja tavaroiden inventointia, tarpeettomiksi käyvien tavaroiden eteenpäin antamisen suunnittelua ja kasaamista omiin nippuihinsa ja kuljettamista eteenpäin uusille omistajille, tuliaisten hankkimista ja valmistamista sekä kiitoslahjojen ja korttien väsäämistä ja naapureiden heipatusta. Niin ja niiden jo Suomen kotona aloitettujen villasukkien neulomisen loppuunsaattamista ;-)

Ajattelin, että kirjoittelisin tähän vielä vähän summarya tästä vuodesta. Kokoaisin yhteen kokemuksiani ja vetäisin tyylikkäitä ja loppuun asti mietittyjä johtopäätöksiä. Tiivistäisin tähän muutamalla sanalla saamiani huikaisevia opetuksia. Mutta kyllä en osaa. Niinkuin Mielensäpahoittaja toteaisi.

Ehkä muutaman viikon tai kuukauden jälkeen Suomeen jo palattuani osaan kiteyttää tämänkin kokemukseni ja elämykseni, mutta juuri nyt en. Päässäni jyskyttää vain ajatus tekemättömien töiden muistilistoista: 1. Leivo suklaahippukeksejä naapureille läksiäislahjoiksi, 2.neulo villasukka loppuun, 3. kirjoita kiitoskortit naapureille. Ja...ja..ja... Listoja, nyssyköitä ja kasoja syntyy.